Vaaskivi, Tatu

vapaa assosiaatio  engl. free association, saks. die freie Assoziation
Alunperin W. Wundtin koulukunnan käyttämä menetelmä. Jung otti vapaan assosiaation käyttöön alitajunnan tutkimusvälineenä. Vapaa assosiointi on psykoanalyyttisen terapian keskeinen elementti. -> psykoanalyyttinen perussääntö 

Varianssianalyysi

Vietti

Vygotski, Lev Semjonovits  (1896-1934)(kuva)
Venäläinen psykologi. Kulttuuri-historiallisen psykologian perustaja yhdessä A. N. Leontjevin ja A. R. Lurijan kanssa. Vygotskin keskeisiä ajatuksia olivat käsitys psyykkisen toiminnan historiallisuudesta ja välittyneisyydestä. V:n mukaan korkeamman psyykkiset toiminnot muodostuvat yksilökehityksen aikana lähikehityksen vyöhykkeellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa lapsen ja aikuisen välillä.

välimatka-asteikko
Mitta-asteikko, jossa muuttujan arvot on asetettu keskinäiseen järjestykseen siten että myös niiden välisiä eroja voidaan arvioida.

välittyneisyys
Vygotskin käyttöönottama termi, jolla kuvataan ihmisen maailmassaolemista luonteeltaan merkkien ja työkalujen 'välittämänä' prosessina.

Völkerpsychologie (saks.) -> kansainpsykologia

Wallon, Henri  (1879-1962)
Ranskalainen kehityspsykologi.

Watson, John B.  (1878-1958)
Amerikkalainen psykologi, behaviorismin perustajahahmo. Väitteli tohtoriksi Chicagon yliopistossa 1903, psykologian professoriksi John Hopkins yliopistoon Baltimoreen 1908, jossa perusti vertailevan psykologian laboratorion. Erosi 1920 professorin toimestaan ja siirtyi liike-elämän palvelukseen. 
1913 ilmestynyt artikkeli 'Psychology as a Behaviorist Views It' kiteytti behavioristisen tutkimusohjelman, jonka mukaan ihmisen käyttäytymistä tulee tutkia kuten eläinten käyttäytymistä eksakteissa laboratorio olosuhteissa.
Teoksia: Behavior: An Introduction to Comparative psychology 1914 , Psychology from the Standpoint of a Behaviorist 1919, Behaviorism 1925, Psychological Care of Infant and Child (1928).

Wechsler, David  (1896-1981)
Psykologisen älykkyystestauksen veteraani.

Werner, Heinz  (1890-1964)
Saksalais-amerikkalainen kehityspsykologi.

Wertheimer, Max  (1880-1943)
Saksalainen psykologi, hahmopsykologian keskeisin perustaja yhdessä K. Koffkan ja  W. Köhlerin kanssa.  K. Goldsteinin ja H. Gruhlen kanssa julkaisun Psychologische Forschung, joka toimi hahmopsykologisen koulukunnan äänenkannattajana aina vuoteen 1938 saakka, jolloin natsihallinto lakkautti sen. W. toimi prof:na Berliinissä vuodesta 1922, Frankfurt am Mainissa vuodesta 1929 ja New Yorkin New School for Social Research -laitoksessa vuodesta 1933.

Winnicott, D.W.  (1896-1971)
Englantilainen psykoanalyytikko, brittiläisen objektisuhdeteorian edustaja. Keskeisiä W:n kehittämiä käsitteitä ovat todellinen ja väärä itse, kyllin hyvä äiti ja siirtymäobjekti.

Wundt, Wilhelm M.  (1832-1920)
Saksalainen psykologi, ensimmäisen psykologisen laboratorion perustaja. Wundtin psykologian laitos Leipzigissa oli akateemisen psykologian johtavia keskuksia 1800-luvun loppuun saakka. Wundtin kokeellinen laboratorio innoitti kokonaista tutkijasukupolvea. Tutkijauransa loppupuolella Wundt kuitenkin keskittyi kokeellisen tutkimuksen sijasta hengentieteellisen kansainpsykologian kehittämiseen.
W:n suomalaisia oppilaita olivat mm. Hjalmar Neiglick ja Arvi Grotenfelt.

Yerkes, Robert M.  (1876-1956)
amerikkalainen psykologi. Eläinten käyttäytymisen kokeellisen tutkimuksen klassikko E.L. Thorndiken ja W. Köhlerin ohella. Vertailevan psykologian professori Harvardissa vuodesta 1902. Ensimmäisen maailmansodan aikana Yerkes johti psykologiryhmää, joka kehitti armeijan käyttöön testit (Army Alfa ja Beta testit) palvelukseen soveltuvuuden arvioimiseksi. -> älykkyystestit

yliminä  saks. das Über-Ich,  engl. super-ego
psa.  Freudin metapsykologisessa persoonallisuusmallissa vanhempien sisäistynyt malli, realiteettiperiaatteen edustaja psyykessä.

Zeigarnik, Bluma
Zeigarnik -efekti

älykkyysosamäärä